Aku, Ella ja Iita

Maailman paras kissa on poissa ja ikävä on valtava.

Päässä pyörii ainoastaan ajatus, että ei tän näin pitänyt mennä. Ei Ninnin vielä pitänyt lähteä.

Muutama viikko sitten pikkuinen oli elämänsä kunnossa ja vuosia piti olla edessä vielä useita. Sairastuminen kuitenkin muutti kaiken, ja kun muutaman väärän diagnoosin jälkeen lähes ainoaksi vaihtoehdoksi jäi päässä oleva kasvain, oli Ninnin aika päästä pois. Nyt on Ninnin taas hyvä olla.

Aku on jo iso poika ja täytti eilen 7 vuotta. Huono omistajansa unohti ostaa synttärilahjan, joten koirapoika sai vain tavallista enemmän rapsutuksia ja huomiota.

Synttärisankarin poseeraus:


Kaverikuva:

Sitten ne huonot uutiset: Vanhempieni luona asustava Ninni-kissa (14 v) oli eilen ollut vaisun oloinen ja liikkunut huonosti. Tänään Ninni sitten pääsi eläinlääkärin tutkittavaksi ja oireiden syyksi paljastui kummallinen sivuääni sydämessä. Heikko sivuääni kuultiin jo pari vuotta sitten rokotusten yhteydessä, mutta koska Ninni ei silloin millään tavalla oireillut, ei lääkitystä katsottu tarpeelliseksi. Nyt lääkitys aloitettiin ja toivotaan sen auttavan, tarvittaessa Tampereen puolella Veterissä voidaan tarkempiakin tutkimuksia sydämestä tehdä. Mitään ennustetta sairauden kulusta ei eläinlääkäri pystynyt antamaan, kissa voi mennä nopeastikin huonoon kuntoon tai sitten porskuttaa tyytyväisenä montakin vuotta sydänvikansa kanssa.

Ninnistä ei uutta kuvaa löydy, mutta laitetaan pari viime kesänä otettua kuvaa maailman kauneimmasta, kilteimmäistä, kultaisimmasta ja niin hirvittävän rakkaasta kissasta:


-Kaisa