sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Kuulumisia pentulasta


Pennuilla on ikää jo viisi viikkoa! Aika kuluu hirvittävän nopeasti. Blogiakaan ei meinaa ehtiä päivittämään, kun kaikki aika kuluu pentujen kanssa. Järkevän tekstin tuottaminenkaan ei ihan joka hetki onnistu, kun jo toista viikkoa mennään alle viiden tunnin yöunilla...

Pennut muuttuvat koko ajan hauskemmiksi ja suloisemmiksi, mutta samalla myös työläämmiksi. Ne ottavat kontaktia, seuraavat perässä ja ovat hurjan iloisia, kun niiden kanssa touhuaa. Herätessä ja kotiin tullessa vastassa on monta hirmuisen iloista pikkukoiraa, jotka ovat kovin onnellisia kaikesta huomiosta! Vähän tylsempää on, että ne pissaavat ja kakkaavat aivan älyttömiä määriä minne sattuu ja pitävät ajoittain kamalaa meteliä, mikä näin kerrostalossa hieman häiritsee.

Pennut oleskelevat nykyään pääosin makkarin pentuaitauksessa, mutta pääsevät välillä olohuoneenkin puolelle touhuamaan. Ulkonakin pennut ovat käyneet pariin kertaan. Pakkanen ja kova tuuli ovat hieman haitanneet ulkoilua, mutta tänään pennut tarkenivat jo kymmenisen minuuttia ulkona. Pennuilla on käynyt lähes joka päivä vieraita, joista pennut näyttävät tykkäävän kovasti. Ellakaan ei vieraista stressaa, ihan rauhassa saavat lääppiä pentuja niin paljon kuin haluavat. Muuttunutta rooliaan pentujen kasvattajana Ella ei ole vielä ihan täysin sisäistänyt. Alkuun se oli hyvin ihmeissään, kun pennut eivät tarvinneetkaan enää jatkuvaa hoitoa, ja vältteli turhaa oleskelua ikävästi purevien piraijoiden seurassa. Nyt se on vähitellen alkanut leikkiä pentujen kanssa ja tänään se on jopa murahtanut pari kertaa karvoissa roikkuvalle pennulle. Ehkä siitä vielä hyvä äiti tulee?

Ella on vähitellen palailemassa omien harrastustensa pariin pentujen hoidon ohessa. Lenkeillä ollaan käyty jo lähes normaaliin tapaan, kun oikeat varusteet nisien suojaamiseksi löytyivät. Tiistaina Ella pääsi "aksatreeneihin" juoksemaan vähän putkia sekä puomia, ja oli kovin onnellinen pieni koira. Lenkeillä olen välillä juoksuttanut Ellaa kepin ja lelun perässä lihaskunnon palauttamisen toivossa. Ellahan ei tällä hetkellä yksinään lenkeillä juurikaan laukkaile, vaan vapaanakin pompottelee menemään tasaista ravia. Hyvää liikutaahan sekin on, mutta aika erilaista aksaratojen laukkaspurtteihin verrattuna.


Kun ikää on jo yli viisi viikkoa, alkavat erot pentujen luonteissa olla yhä selkeämpiä. Alla olevat luonnekuvaukset olen kirjoittanut tähän asti tekemieni havaintojen perusteella, mutta ne eivät varmasti ole mitään lopullisia totuuksia. Pennut ovat vielä tosi nuoria ja kehittyvät jatkuvasti hurjaa vauhtia, joten kuvauksille ei kovin suurta painoarvoa kannata antaa.


Eka on kovin touhukas pieni koira. Eka tykkää seikkailla ja Ekaa suututtaa kovasti, jos sen vapautta rajoitetaan. Eka vaikuttaa hyvin itsenäiseltä tyypiltä, se ei seuraa kaipaa seikkailuilleen. Eka nauttii ihmisen huomiosta ja seikkailtuaan tarpeeksi viihtyy hyvin sylissä. Se suhtautuu asioihin hyvin positiivisesti ja on aivam varma, ettei kukaan voi  pienelle pennulle olla oikeasti vihainen. Eka leikkii hyvin silloin kun ehtii, mutta useinkaan Eka ei ehdi.



Koala on kova tyttö juoksemaan. Se repii lelua melko hyvin, mutta ympäri kämppää juoksentelu on kuitenkin parasta ikinä. Koala on aika harmittoman oloinen tyyppi, rauhallisimmasta päästä pennuista ja tosi kiltti, mutta kuitenkin reipas. Koala on helppo käsitellä ja se on sellainen peruspositiivinen, hauska otus.



Ruskuainen on tällä hetkellä pentueen paras leikkijä. Se tykkää kovasti lelun repimisestä ja lötyy usein housunlahkeessa roikkumassa. Ruskuainen viihtyy muita paremmin nukkumassa yksinään, mutta tykkää se olla sylissäkin.



Vaalee uros on vähän sellainen mamman mussukka. Viihtyy sylissä, viihtyy Ellan lähellä ja kaipaa seuraa. Uusissa tilanteissa se on kuitenkin aika reipas, ei mikään reppana. Se tykkää painia muiden kanssa, muttei ole erityisen innokas leikkimään lelulla, vaikka sitäkin kyllä tekee. Koalan tapaan Vaalee poika vaikuttaa harmittomalta ja melko rauhalliselta pennulta.



Palapeli on monessa asiassa semmonen keskivertotyyppi. Se on reipas, leikkii sekä leluilla että kavereiden kanssa, eikä erityisemmin järkyty uusista asioista. Palapeli on aika vilkas, mutta rauhoittuu kuitenkin varsinkin sylissä nopeasti. Ruokahalu sillä on erittäin hyvä, ruoka kuin ruoka maistuu erinomaisesti.



Pikkupoika on hyvin kaunis pieni koira. Tutussa ympäristössä Pikkupoika on tosi reipas, mutta uusissa tilannteissa se on vähän reppana. Vaalean pojan tapaan se leikkii mieluummin kavereiden kanssa kuin ihmisen kanssa lelulla. Myös Pikkupoika on seurallinen ja viihtyy sylissä hyvin.



Valkonen vaikuttaa aika terävältä ja dominoivalta tyypiltä. Hyvin usein se löytyy kaverin niskasta roikkumasta kamalan ärinän kera. Kaikenlainen käsittely ja kiinnipitäminen on Valkosen mielestä aivan perseestä ja se saakin usein raivarin, jos sen nappaa kiinni. Tästä huolimatta Valkonen tunkee usein syliin ja viihtyy siinä hyvin, kunhan sitä ei yritä väkisin siinä pitää. Valkonen leikkii raivokkaasti ja suhtautuu uusiin asioihin reippaasti.



Videoita:
Pennut n. 1 kk
Ulkoilua
Touhuilua

Lisää kuvia pennuista:
http://koikkerit.kuvat.fi/kuvat/Ellan+pennut/

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Kolme viikkoa!



Pennut kasvavat ja kehittyvät hurjaa vauhtia! Ne alkavat olla jo ihan oikeita koiria, pieniä koikkereita! Ne näkevät ja kuulevat, liikkuvat neljällä jalalla, leikkivät keskenään, syövät kiinteää ruokaa, pissivät ja kakkivat itse.

Torstai oli pentujen elämässä suuri päivä. Poistin pentulaatikosta väliseinän, mikä tarkoitti pentujen liikkumistilan kaksinkertaistumista. Puolet laatikosta on nyt siis lähinnä nukkumista ja syömistä varten, toinen osa on sanomalehtien peitossa. Pennut osasivat hämmästyttävän hyvin suunnata sanomalehdille tarpeilleen heti kun siihen saivat tilaisuuden. Toki vahinkoja sattuu edelleen, mutta eivät ne selvästikään mielellään pissi nukkumisalueelle. Torstaina pennut myös saivat ekaa kertaa kiinteää ruokaa. Jauheliha kelpasi alkuihmettelyn jälkeen kaikille pennuille oikein hyvin ja ruokatarjoilun päättymistä seurasi kamala huuto. 

Ella on laihtunut aika kovasti, vaikka syökin ihan kamalia määriä energiapitoista ruokaa. Lihaksetkin siltä ovat kadonneet, eikä asiaa ole yhtään auttanut kymmenen asteen pakkaset. Muutenhan tuo ei kylmä olisi, mutta roikkuvat nisäthän siellä paleltuvat. Ja voin kertoa, että on aika vaikea saada suojattua varsinkin takajalkojen välissä olevia nisiä, olen vaikka mitä virityksiä testannut huonoin tuloksin. Kutomani "masunlämmitin" lisähärpäkkeitten kera on hieman helpottanut tilannetta, mutta kyllä sekin vielä tuotekehittelyä vaatisi. Ella onneksi ulkoilee mielellään vaikka missä asuissa, sitä ei sellaiset pikkujutut paljoa häiritse. Enemmän sitä häiritsee treenien puute. Hirmuisella innolla se treenailee tokoa ja temppuja sisällä, mutta selvästi kaipaisi enemmänkin tekemistä.



Kiinnostuneille tiivistetysti pentujen kehitysaikataulua:

Silmät aukesivat kaikilla 12-14 vrk iässä. Kuulo näyttäisi alkaneen toimia siinä 16 vrk iässä. Ensimmäistä itsenäistä kakkaamista todistin pentujen ollessa 15 vrk ja pissaamista 16 vrk (Valkonen pissasi mun syliin, kun leikkasin sen kynsiä...). Ensimmäisiä kävelyaskelia pennut ottivat noin kymmenen päivän iässä ja nyt kolmen viikon iässä kaikki kävelevät jo sujuvasti. Hännänheilutusta näin ekaa kertaa pentujen ollessa 18 vrk. Voi tosin hyvinkin olla mahdollista, että joitain mainittuja juttuja on tapahtunut ennen ensimmäistä havaintoa, koska en todellakaan ole oleskellut 24/7 pentulaatikon vierellä pentuja tuijottamassa.

Ja loppuun video- ja kuvapläjäys:

Pennut 12 vrk
Pennut 16 vrk
Pennut 19 vrk
Ellan esikoinen 3 vk
Kaikki pennut 3 vk