Ronjan kuulumiset

Aiko on nukkunut paljon mökkireissun jälkeen. Tänään mietin jo, onko hän kipeä. Mutta ei... illalla taas riehuttiin.




Aiko painoi 6,9 kg ja korkeutta oli noin 30 cm. Yritimme saada kuvaa hänestä, mutta aina kuvasta puuttui joko häntä tai osa kuonosta tai jotain. Miten pennun kuvaaminen onkaan niin vaikeaa???  Hän pysähtyi sentään juomaan vettä. Ronja sai tarpeeksi Aikon riehumisesta ja otti oma pallonsa haltuun.

Minun pallo... nyt riehuminen saa riittää!

Perjantaina iltapäivällä ajettiin Lohjansaareen, josta matka jatkui moottoriveneellä Tamsaareen.

Lauantaina matkustettiin Turun lähelle Ruskoon 70-vuotissyntymäpäiville. Poikettiin Salossa Mustissa ja Mirrissä ostamassa Ronjalle hihna. Ronja on niin innokas autoilija, että hän juoksee etuovelta suoraan autoon häkkiinsä, kun pakataan tavaroita. Unohdin hihnan kotiin, kun en tarvinnut sitä lähtiessämme.
Juhlissa oli myös suurikokoinen sheltti Laku.


Aiko oli juhlien lemmikki. Hän pääsi moneen syliin ja sai paljon rapsutuksia ja ihailua. Aiko ehti myös riiviöimään. Juhlakengät, joissa oli kukkakoristeet, olivat erityisen mielenkiintoiset. Kun Aikoa väsytti, hän kävi nukkumaan maahan. Kati pelasti nukkuvan koiran märästä maasta syliinsä.Uimista harjoiteltiin joka päivä. Aiko kahlasi matalassa rantavedessä ja haki järvestä uimaleluaan. Kahdesti Aiko joutui uimaan. Kerran hän liukastui vahingossa kalliolta ja kerran Ronja tönäisi kapealla laiturilla juosseen kaverinsa veteen. Aiko oppi ravistamaan turkkinsa, vaikka se ei olisi ollut märkä, koska Ronjakin teki niin.




Maanantaina kalastettiin. Kalaa tuli paljon (21 isoa ahventa, 6 kuhaa ja 5 madetta) ja sitä riitti koirillekin.
Aiko sai kiipeillä kallioilla, juosta pitkin polkuja ja jyrkkiä rinteitä. Tänään, kun tultiin kotiin, hän hyppäsi helposti sohvalle.

Aiko kävi aamulla rokottettavana Jär-Vetissä. Siellä oli  melkoinen pentutapaaminen. Kolme pentua oli tulossa rokotuksiin. Aiko leikki Taikatalven Dumlen kanssa odotushuoneessa.


Aiko sai paljon rapsutuksia ja ihastelua. Eläinlääkäri Annekin säästyi puremilta. Aiko painoi eläinlääkärin vaa'alla 6,1 kg, mutta Annen mukaan Aiko on sopivassa kunnossa, koska kylkiluut tuntuvat.

Anzen kävi leikkimässä Aikon kanssa ja Midori-mamma oli mukana. Ronja sai olla autossa häkissä vierailun ajan.

Midori

Aiko löysi vielä aidasta vielä yhden raon, josta hän mahtui karkaamaan, mutta Anzen ei. Pojat juoksivat, painivat, kaivoivat kuopan keinun alle. Midori antoi upean näytteen juoksuvauhdistaan.

Tässä muutama kuva:

Anzen

Pojat painivat mamman valvonnassa

Väsyneet pojat

Aiko pääsi kokeilemaan uusia valjaita ja harjoitteli hihnassa kävelyä.

Pentu on aivan mahdoton, jos sillä ei ole tekemistä. Aiko-ryökäle menee haukkumaan Ronjan ympärille, vaikka Ronja olisi nukkumassa sikeässä unessa keittiön tai olohuoneen nurkassa. Ronja ei ole ensin kuulevinaan, koska Aikon haukkuminen on komentamista. Kun haukkuminen vaan jatkuu, Ronja murisee ja näyttää ylähampaansa, saattaa ärähtää ja lähtee muristen pihalle tai sitten Aiko keksii tai sille keksitään jotakin tekemistä.

Tässä esimerkki siitä, mitä keksittiin tekemiseksi:

Aiko-poika väsähti työnsä ääreen

Aikon kanssa treenattiin tänään seisomista. Ronjan kanssa harjoittelin aamulenkin jälkeen ruutua (keskelle menemistä) ja seuraamisen aloittamista. " Seuraa"  - 1-2-3 ja sitten liikkeelle. Minulla on huono tapa lähteä liikkeelle heti käskyn jälkeen. Jessica (S.) huomautti siitä, kun olin alkukesästä hänen koulutuksessaan.

Käytiin Porvoossa Katin, Kiian, Aikon ja Ronjan kanssa.

Ensin mentiin Kokonniemen kentälle. Kati harjoitteli Ronjan kanssa keppejä. Minä harjoittelin Ronjan kanssa hyppynoutoa. Heitin tarkoituksella huonoja heittoja sivuun, mutta Ronja hyppäsi kapulan kanssa takaisin kiertämättä estettä. No, ainakin yksi voittajaluokan liike on suurinpiirtein kunnossa.

Sitten mentiin Porvoon keskustaan. Kati, Kiia ja Aiko menivät suoraa reittiä linja-autoaseman kulmalle penkille istumaan ja katsomaan ihmisiä. Aluksi Aiko olisi halunnut tervehtiä kaikkia. Joku vanhempi mieshenkilö oli tullut sentään juttelemaan Aikolle. Minä kiersin Ronjan kanssa pitemmän lenkin ja tapasimme linja-autoasemalla. Menimme vielä jäätelölle torin reunaan. Ronja kävi makaamaan  penkin viereen. Joku koirista pitävä mies tuli tervehtimään ja silittämään Aikoa. Hän etsi kassistaan herneenpalon ja antoi siitä pari hernettä Aikolle maistiaisiksi. Lopulta Aikokin kävi pötköttämään penkin alle.

Viimeiseksi ajettiin Mustiin ja Mirriin ostamaan Aikolle valjaat. Ne ovat punaiset, kun oikeaa kokoa ei ollut muunvärisenä, mutta tuskin se Aikoa haittaa. Mökillä Aiko joutunee kulkemaan pitkä hihna perässään, joten valjaat voivat olla mukavat, jos tulee äkkipysäytyksiä ;) .

Illalla jätettiin Aiko kotiin päiväuniaan nukkuvan Jaskan kanssa. Ronja oli ulkona. Oltiin tyttöjen kanssa pari tuntia poissa uima- ja mustikanpoimintareissulla. Jaska oli kuitenkin seuraillut salaa Aikon puuhia. Aiko ei ollut säikähtänyt "yksin" jäämistä, vaan oli viihdyttänyt itseään leluilla ja järsimällä takkahuoneen lipaston laatikon vetonuppeja. Aikansa puuhailtuaan Aiko oli vetäytynyt Katin ja Kiian huoneeseen nukkumaan.

Kävin aamulla poimimassa mustikoita. Aiko pääsi  mukaan haistelemaan metsää ja syömään mustikoita.
Päivällä käytiin ostamassa myyräverkkoa Järvenpään K-raudasta ja Jaska laittoi sitä verkkoaidan alareunaan, jotta Aiko ei pääsisi karkaamaan aidan läpi.

Iltapäivällä oli Ronjan vuoro. Hän pääsi metsälenkille ja uimaan.

Aamulla tehtiin Aikon mittaus: painoa 5.2 kg ja korkeus 29 cm.


Päivällä harrastettiin jäljestystä


ja kaivamista.


Aiko pääsi myös karkaamaan aidan raosta tielle. Huh, miten pelästyin!  Onneksi  ei tullut autoa ja Aiko tuli kutsumalla luo.

Eilen illalla Ronjalla oli agilityharjoitukset Porvoossa ja Aiko pääsi mukaan. Agility oli kiinnostavaa. Aiko istui kentän reunalla ja pää pyöri, kun hän seurasi koirien menoa radalla. Sinne olisi ollut kiva päästä itsekin. Kun koirat juoksivat putkeen, tuli kamala ääni, mutta Aiko tottui siihen illan mittaan. Radalla oli kaksi putkea, joten ääni kuului usein.

Samalla tuli opiskeltua häkkiin menemistä ja siellä huilaamista. Häkistä tuli mukava paikka, kun heitimme sinne muutaman siansydämen palan samalla kun nostimme koiran sinne.

Ryhmässä oli vain kolme koiraa: Ronja, Dari (barbet) ja Pepsi (sheltti). Pepsin kanssa Aiko olisi halunnut leikkiä, mutta Dari oli Aikon mielestä pelottava. Dari on kiltti koira ja lähestyi nätisti Aikoa, mutta Aikoa pelotti niin kamalasti, että hän pakeni auton alle. Ehkä se, että barbetilta ei näy silmiä, tekee siitä pelottavan.

Kati treenasi Aikon kanssa katsekontaktia ja luoksetuloa. Katsekontakti onnistui hyvin, vaikka Dari käveli lähettyvillä.

Ronjan kanssa tehtiin ratatreeniä, keppejä ja keinua. Kepit eivät vielä onnistu varmasti, kun Kati ohjaa oikealta puolelta. Keinutreenissä keinun päässä on vielä matala pöytä, jotta keinu ei keikkaa liian paljon.

Illan päätteeksi oli Aikon oma agilitytreeni. Hän sai mennä muutaman kerran putkeen!

Ronjalla on huono tapa. Se haukkuu koirat (paitsi lähinaapurien koirat) ja lujaa vauhtia pyöräilevät lapset, jotka menevät kävelytiellä takapihan aidan vierestä. Tähän asti Aiko on tyytynyt seurailemaan Ronjan juoksemista ja haukkumista.

Iltapäivällä oli lämmintä, joten Ronja meni sisälle. Ripustin pyykkiä, kun kuulin ensin kävelytien päässä asuvan Nalle-keeshondin haukkuvan. Hiekka rapisi kävelijöiden alla. Aiko kuunteli pää kallellaan. Sitten kävelytien toisella puolella asustavat harjakoirat, joita on kolme tai neljä, aloittivat haukkumisen. Ja mitä teki Aiko? Aiko juoksi aidalle ja haukkui Rölli-keeshondia ja portugalin podengo-Tarmoa. Pahus!

Aiko, iältään vasta  vajaat 11 viikkoa, alkoi hoitaa vahtikoiran virkaa, kun Ronja oli poissa. Ronja aloitti vahtimisen vasta 1½-vuotiaana. Päätimme, että yritämme pitää Aikon poissa aidalta. Sen pitäisi onnistua, koska Aiko ei ole koskaan yksin ulkona. Oliko se niin, että Fido-isä on myös hyvä vahtikoira?

Huomasimme, että Aiko tuijottaa naksua, kun treenaamme. Päätettiin kokeilla kosketuskeppiä. Aiko keksi kosketuskepin idean nopeasti, vai olikohan Saija opettanut senkin asian Midorin luona???

Aiko kävi hihnakävelyllä postilaatikolla asti. Kati ja Aiko kävivät myös katsomassa naapurin Elisan shibaa.
Illalla Aiko kävi sanomassa aidanraosta nenäpäivää naapurin sheltille. Reipas Aiko!

Jos Aiko saisi päättää, hän olisi kaiken päivät ulkona ja kävisi vain nukkumassa sisällä. Illalla kymmenen aikaan kutsuin Aikoa sisälle pensaiden juurelta. Hän tuli iloisesti, mutta  kesken matkan hän päättikin lähteä liiterin taakse tutkimaan Ronjan kaivamaa kuoppaa. Hain hänet ja sain tuntea vastalauseen naskalihampaiden kera.

Aiko haluaisi lähteä lenkille, kun olen lähdössä Ronjan kanssa. Hän on jo oppinut huomaamaan lenkillelähdönmerkit. Siinä hän istuu etuovella ensimmäisenä.

Tehtiin ensimmäinen "makkararuutu" siansydämen paloilla. Aiko-poika keskittyi hyvin etsimään ruudun reunat. Tarkoitus oli väsyttää häntä, mutta energiaa tuntuu riittävän. Jatkettiin seisomisharjoituksia.

Pari Joonaksen tyttökaveria (Janna ja Tuuli) kävivät katsomassa Aikoa. Myös Joonas leikkii Aikon kanssa :)

Kun Aiko söi luuta, menin Ronjan kanssa treenaamaan kentälle luoksetulon pysäytyksiä (seiso ja maahan) ja ruutua. Aluksi Ronja ei mennyt maahan-käskyllä ollenkaan maahan, vaan tuli eteeni. Olen harjoitellut maahanmenon nopeuttamista sekä "tule" ja  "maahan" lyhyeltä matkalta. Lopetin harjoituksen, kun sain kohtuullisen hyvän pysäytyksen seisomaan ja maahanmenoon. Ruutu ei myöskään onnistu vielä hyvin. Tällä kertaa Ronja löysi ruudun hyvin, mutta jäi seisomaan liian eteen ruudussa. Tassut tulevat maahanmenossa ruutunauhan ulkopuolelle.

Olemme antaneet Aikon syödä luunsa aivan rauhassa. Toisaalta siksi, että Aiko ei hotkisi luuta ja toisaalta siksi, että emme halua riitaa Ronjan ja Aikon välille luusta.

Illalla Aikolle ei maistunut sisäelinmix. Kati laittoi lusikallisen Ronjan ruokakuppiin, mutta ruoka ei maistunut myöskään Ronjalle. Kun Ronja oli ulkona, Aiko oli mennyt syömään ruokansa Ronjan kupista, ja syönyt siitä lopulta koko satsin.

Aamulla oli ukkosenilma. Kumpikin koira nukkui salamoista ja jyrinästä huolimatta.

Koska oli sadepäivä, lähdin etsimään Pukinmäestä Murren Murkinan. Löysin sen, vaikka se oli piilossa. Nyt on Aikolle ruokaa pariksi viikoksi.

Aiko on välillä hirveä riiviö. Katin kädet ja jalat ovat naarmuilla ja mustelmilla. Aiko haluaa leikkiä ja tekee hyökkäyksiä. Kati kokeili ensin kiljahtamista, mutta Ronja tuli hätiin puolustamaan Katia. Se ei ole hyvä ratkaisu. Katin on itse saatava pentu kuriin. Hetkittäin se onnistuu hyvin, sillä Kati sai leikattua yhden tassun kynnet tänään.

Ronjan ja Aikon suhteen muodostumista on välillä jännittävä seurata. Eilen Aiko sai Ronjalta puruluukengän, kun vain odotti, kunnes Ronja hylkäsi sen. Puruluukenkä ei ollut niin arvokas Ronjan mielestä, että sitä olisi kannattanut ottaa pois pennulta. Tänään oli toisin.

Ronja oli pihalla syömässä kenkäänsä. Aiko odotti kuten eilen. Kun Ronja ei luopunut kengästä, Aiko alkoi haukkua ja riekkua Ronjan ympärillä. Ronja kuunteli sitä aikansa ja sitten yhtäkkiä hyökkäsi Aikoa kohti. Aiko huusi kuin syötävä. Kävin toteamassa, että vahingot olivat pelkästään henkisiä. Kati olisi vienyt Aikon sisälle, mutta sanoin hänelle: "Anna olla. Katsotaan, mitä tapahtuu." Ronja meni  nuhkimaan Aikoa. Aiko oli hiljaa, mutta ei ollut enää pelokkaanoloinen.

Kun mentiin sisälle, koira nukkuivat ensimmäisen kerran alle metrin etäisyydellä toisistaan.

Aikolla on runsaasti taistelutahtoa. Huomasin sen, kun leikin hänen kanssaan "kepillä", siis pensaan oksalla.
Aiko tykkää koulutuksesta. Kun Kati ottaa naksun esille, Aiko tulee ottamaan kontaktia. Tänään aloitettiin harjoitella seisomista, koska Aiko tarjoaa koko ajan istumista. Opeteltiin myös hihnassa kulkemista. Naksu ja palkka tulivat vieressä kulkemisesta ja katsekontaktista. Mentiin läheisen "Lessutemppelin" (Rauhanyhdistyksen) pihaan ja otettiin siellä muutama luoksetuloharjoitus.

Aiko nukkui ensimmäisen yönsä tyttöjen huoneessa Katin vieressä lattialla. Katin oli pitänyt rapsuttaa itkevää pentua. Aamulla kun Jaskan herätyskello soi, Aiko tuli meidän huoneeseemme.


Jostain syystä Aiko oli aamupäivällä huonovointinen. Olisikohan johtunut stresssistä tai yön aikana liian tyhjäksi menneestä masusta. Iltapäivällä hän nukkui ainakin kaksi tuntia ruoan jälkeen ja oli sen jälkeen reipas. Ronja liikkui varovasti, kun Aiko nukkui. Kai se pelkäsi, että riiviö herää...

Kati teki Aikolle kontakti- ja luoksetuloharjoituksia. Ronja opetti Aikon istumaan ennen kuin takkahuoneen ovesta pääsee pihalle. Kasvattaja Saija oli opettanut Aikolle istumista jo aiemmin. Aiko osasi istua, kun Ronjakin istui, mutta hän teki sen myös, vaikka Ronja ei ollut mukana.

Tänään iltapäivällä haettiin Aiko Hyvinkäältä.

Automatka sujui hyvin omassa häkissä. Ensin Aiko vähän itki, sitten hän alkoi haukkua. Komentamista jatkui Ohkolaan asti. Sitten Aiko nukkui loppumatkan.

Ronja ja Aiko tapasivat etupihalla. Ronja esitti pientä, jottei olisi niin pelottava. Takapihalla Ronja oli vapaana ja jahtasi välillä kärpäsiä.

Sisällä Aiko olisi halunnut leikkiä Ronjan kanssa. Ronjan mielestä sisällä ei leikitä. Myöskään hänen häntänsä ei ole leikkikalu (murr...). Ulkona alkoi jo  takaa-ajoleikki.