Viimeiset 10 päivää on painettu tukka putkella siellä sun täällä. Meidän Virekin on päässyt aloittamaan kisauransa ihan todenteolla!

10.8. Treenit: rauniot, Korso

Viime aikoina on pistänyt mietityttämään suorituksen saaminen oikeasti kisavalmiiksi. Eniten tokon osalta, minulla on siihen alati vaihteleva viha-rakkaussuhde. Treeneissä päästiin siihen pisteeseen asti, että tuli ajatus testata tilanne kokeissa. Meidän tokon kisatauko kesti yli 2 vuotta, ja jossain vaiheessahan se oli pakko todeta, että nyt mennään, tuli mitä tuli. Ilmoitin Sysin uusilla säännöillä kokeeseen, ja koska eka mahdollinen oli meidän lähellä ja sinne mahduttiin niin lopputulos selvä. Onneksi Anna lähti mukaan ketyilemään, niin ei tarvinnut pahasti hyperventiloida :D Tällä kertaa ei tulosta, neljä liikettä nollille.

Kuluneeseen kahteen viikkoon ollaan mahdutettu jos jonkinlaista pientä treeniä. On tehty agilitya, Sysille muistuttelua kontakteista, ja sit pientä perustekniikkaa. Takaakiertojen suullisen käskyn vahvistamista, serpenttiinejä, välistävetoja ja takaakiertoja kuuntelutreeninä sotkien. Keppejä vaikeista kulmista ja mahdollisimman suurella liikehäiriöllä, hyppysuoraa ylipitkillä väleillä mun jättäessä koiraa selän taakse jne, Ihan jees, nyt rupeaa tuntumaan, että pikkuhiljaa pääsen itsekin hommaan kiinni. ja voidaan ruveta laittamaan vähän isompaa vaihdetta silmään :)

Vepen osalta ollaan tehty vain yhdet sadekelin reenit. Kolme kierrosta, päästiin ottamaan hukkuvaakin. Eli Virelle vienti, veneen haku ja hukkuva, Sysille veneestä hyppy, vienti ja hukkuva. Vire teki ekaa kertaa vientiä vieraalle apparille. Vähän tarvitsi vielä kutsua/kehua, että säilytti fokuksen, mutta muuten toimi tosi hyvin :) Kaks kertaa otettiin lyhyemmällä matkalla, toka oli tosi hieno. Tokana veneen haku. Toimii. Uintitekniikka pysyi hyvänä lisäpainosta huolimatta. Rantaan tullessa kehuin paljon, tuli maalilinjalle. Keskitti hyvin kääntymisen jälkeen maalilinjalle, mutta meinas vähän kääntää sivuun lähempänä, korjas linjaa kuitenkin. Tässäkään liikkeessä ei muuta hiottavaa oikein ole kuin se maalilinjalle tulon varmuus... Vikana hukkuva. Lähti hyvin, mutta patukan lenksu tuli huonosti leuan alta. Ja se maalilinjan varmuus..

Sysille ekana veneestä hyppy täydeltä matkalta. Oli ihan tosi hieno! Se hyppää ihan jättiloikalla :D Tokana vientiä. Tässä me saatiin läpimurto!! Sysi hyppäsi patukka suussa rannasta ja toi sen mulle veneeseen! Okei, matka oli ihan superlyhyt ja alla oli muutama epäonnistunut yritys (koira ei lannistunut tai paineistunut) ja mä kehuin ja kutsuin ihan hulluna, mutta Sysi otti patukan suuhun, hyppäsi veteen äkkisyvässä rannassa, toi ja luovutti patukan mulle ja oli aivan älyttömän pätevä ja rohkea <3 Haukutettiin sitä rannassa ja se auttaa sitä ihan uskomattoman paljon. Vikalla kierroksella tehtiin hukkuvaa. Sysi teki ekaa kertaa vieraan hukkuvan ihan hakuna, vajaa matka. Mä soudin, ja hukkuvan pudotessa ei lähtenyt. Heti kun annoin yhden kutsun, lähti ja haki hienosti! Tuli maalilinjallekin. Sysi kyllä jaksaa yllättää vieläkin, kyllä siitäkin potkua löytyy, kun sen sopivan fiiliksen saa esiin :) Soven suoritus sitten joskus ei ehkä olekaan kovin mahdoton haave.. Huomenna päästään uudelleen vepeilemään, jännityksellä odotan miten vienti lähtee sujumaan.

Raunioille päästiin eilen ekaa kertaa kesätauon jälkeen. Oli kyllä taas hauskaa, ja Vire teki hienosti hommia. Ekaa kertaa otettiin tokalla maalimiehellä muutama ilmaisun haukku, vähän oli hämmentynyt koira, mutta lähti kyllä haukkumaan :)

Viestiä on treenattu Viren kanssa kerran. Matka oli pisin tähänastisista, ja näköyhteys katkesi. Pieni eteneminen tuli myös mukaan, malttoi jäädä etsimään, eikä lähtenyt heti sinkoamaan takaisin. Verijälkeäkin Vire pääsi kokeilemaan lyhyellä jäljellä. Hienosti lähti jäljestämään näin ensikertalaisena, ei jännittänyt veren haju :)

Sitten tokoon. Uusien sääntöjen voittajaa Sysille. Käytiin treenien lisäksi jopa seuran järkkäämä harkkakoe sunnuntaina. Uusi ohjattu nouto on niin mun uus lemppariliike! Sysi tykkää noutaa, se osaa kuunnella lähetyssuuntia ja alku kun on tuttua, niin tässä me todella ollaan päästy helpolla. Pari treenikertaa alla, ja harkkakokeessa lähes täydellinen ohjattu :) Vähän eli ote kapulasta, mutta nosto ja luovutus oli todella hyvät. Seutaamisen peruutuksessa säilyttää paikan ja peruuttaa suorana noin kolme askelta, jonka jälkeen perä lähtee aukeamaan sivulle, mutta ne ekat kolme askelta on hienot :) Metallihyppynoudossa ei sen kummempia probleemia, mun tarvii vaan muistaa koittaa heittää oikeasti pitkälle ja jättää tilaa paluuhypylle - jos heitto oli vino ja hyppää vinosti, että kerkee suoristaa. Muissa liikkeissä oli meille tuttuja virheitä, kaukot muuten ok, mutta seiso-maahan vaihdossa otti pienet ryömintäaskeleet eteenpäin, jäävissä en osannut itse kävellä oikein törppöjen ja koiran ympäri, luoksari muuten tosi hyvä, mutta jätössä nousi istumaan heti (ei muuten olla makuulle jättöä treenattu..), ruutuun ei löytänyt heti, tunnarissa maistoi eka väärää ennen kuin toi oman jne. Mutta ihan kelpo suoritus kaikenkaikkiaan. Eteenpäin on menty :)

Viren ilmoitin juuri oman seuran BH-kurssille. Katsotaan saadaanko paikkaa, jos saadaan, niin ehkä tämäkin projekti etenee :) Myös raunioryhmän tottis-kettikset aloitetaan ensi viikolla, jippii!

Viimeiseen kuukauteen on sisällytetty meille suuria saavutuksia, sekä koiraharrastusrintamalla, että muussakin elämässä :) Suurin juttu on ikuisuusgradun valmistuminen ja kohta ohi olevat opinnot. Hyvällä kakkossijalla Sysin pk-koeuran korkkaus. Sattuneista syistä, koko treenipäiväkirjanpito laahaa perässä.. Joten kerralla kaikki mainitsemisen arvoinen meidän toukokuusta :)

Facebookin kuulutusten kautta napattiin äkkilähtö helatorstaiksi jälkikokeeseen. Meidän oli vuoro aloittaa tottiksella ja arpa kävi niin, että Sysi ekana paikkamakuuseen. No, melko pian tämä keskeytyi kun suoritusvuorossa oleva koira tuli tekemään lähempää tuttavuutta Sysin luokse. Ikävä tilanne, mutta järjestäjien puolelta hyvin hoidettu homma, eikä minulla jäänyt hampaankoloon mitään järjestäjiä tai suoritusvuorossa ollutta koirakkoa kohtaan. Tälläisiä nyt vaan välillä koirien kanssa tapahtuu, eikä koira ollut aggressiivinen. Tästä toivuttiin ja uusittiin paikkis, jossa pientä istumista takaisin maahanmenoa ja vähän ryömimistä. Pysyi kuitenkin suunnilleen paikallaan. Oma suoritus rämmittiin jotenkuten läpi ja tottiksesta kasaan 70p. Maastoista ekana esineet, sieltä 29 p ja 54 s ekan esineen löytämiseen. Hyvä Sysi! Sitten vikana jäljelle. Jana aika ryteikköinen. Otti takajäljen eikä kääntö sujunut ilman sähläystä (enkä aluksi ymmärtänyt mitä tuomari tarkoittti), mutta pyörittiin ja päästiin jäljelle. Lähti hyvin, kaksi keppiä nousi, ja sitten ilmeisesti vaihtoi riistalle.. Yritettiin löytää takaisin omalle, mutta aika loppui ja jälkisaldona 2 keppiä, eikä mahdollisuutta tulokseen. Suurien tunteiden päivä! Kokeesta löytyi paljon hyvää, Sysi palautui kentällä tosi hyvin, ampuminen ei oo juttu eikä mitään, esineruutu oli oikeasti hyvä, jälki oli sen alkupätkän tosi varmanoloista ja keppi-ilmaisut oli hienot. Pienestä jäi kiinni tulos näissä ekoissa kokeissa. Kotimatkalla meille jo soiteltiin ja tarjottiin peruutuspaikkaa muutaman päivän päähän toisaalle, mutta sinne ei uskallus riittänyt. Seuraavana päivänä tuli uusi soitto ja koepaikka olisi ollut kahden viikon päähän, joten yllytyshulluna otettiin se vastaan. Treenailtiin kevyesti seuraavaa koetta varten gradun viimeistelyn ohella, ja kenraalit vakuutti hyvästä jamasta koetta ajatellen. Metrisellä ei Sysi ole varmaan koskaan tehnyt niin ilmavaa hyppyä kuin nyt, ja A-este sujui kuin vettä vain. Koeillaksi ajeltiin Kouvolaan ja taas aloitus tottiksella. Tällä kertaa me ekana suoritusvuorossa. Jusu kentän laidalla oli aika suuri häiriö, eikä seuruu sujunut sillä tasolla kuin treeneissä - henkilöryhmässä Sysin oli pakko käydä haistamassa yhtä henkilöä.. Seuruun jälkeen fiilis parani, eikä mistään kisajännityksestä ollut enää tietoakaan. Yhdessä tehtiin, rennosti. Jäävissä ei sen kummempaa, istuminen tosi hyvä, maahanmeno olis voinut olla nopeampi ja luoksetulon eteentulo suorempi. Noudoissa tasamaa yhtä varma kuin aina, mutta metrisellä itsevarmuus petti, eikä Sysi hypännyt kumpaakaan suuntaan. Tämä heijastui A-esteelle, eikä edes yrittänyt kiivetä. Tästä ei voi olla mitenkään päin harmissaan, koska Sysi tiesi mitä sen olisi pitänyt tehdä, ja ennemmin otan kieltävän pikkukoiran kuin huonosti ja riittämättömästi ponnistavan, estettä päin hyppäävän pikkukoiran :) Loppuun eteenmeno, lähti aivan sikahyvin! Valmistelevassa osassa katse karkaili hieman kohti kentän takaosaa ja ajatus oli juuri oikea. Maahanmenossa ei heittänyt kyynäriä heti maahan, mutta perässä tuli. Sieltä siirtyminen paikkamakuuseen, hyvin meni alas ja jättö oli hyvä (käytin jättökäskyn, josta meni ylimääräinen käsky, en tiennyt, että niin ei saa tehdä...). Itse paikkamakuu oli arvosanalla erinomainen, koiran mielentila juuri oikea, rauhallinen ja tarkkaavainen. Aivan upeaa! Sysi on paljon kestävämpi koira kuin mitä osaan olettaa, eikä se niin herkkä ole, ettei kestäisi pieniä takaiskuja. Arvostelua oli ilo kuunnella, vaikka meidän tekeminen ei ole vahvaa tai voimakasta, saatiin muista kuin estenoudoista hyviä arvosanoja. Tottiksesta kasaan 62 p, ja mahdollisuus tulokseen jäi 8 pisteen päähän. Ottaen huomioon, että estenoudoista menetettiin suoraan se 30 p, tähän tulokseen voi olla tyytyväinen. Noudot sujuu tutuilla esteillä, tutulla kentällä kyllä, mutta nyt tarvitaan lisää varmuutta vierailla kentillä. Sitten maksettuihin treeneihin maastoihin. Ensin jäljelle. Janalla pieni tarkistus aika pian ja jälleen takajälki, mutta tällä kertaa korjaus sujui hyvin, ja itse maltoin olla paikallani, ja annoin paremman työrauhan koiralle. Jäljelle lähti kuin juna, ja eka keppi nousi jo tosi pian. Sysin jälkityöskentely oli aivan ihanaa katsottavaa. Ei mun tarvinnut kuin pitää liinasta kiinni ja Sysi eteni tarkasti, rauhassa ja varmasti. Eka kulma paljon parempi kuin yleensä treeneissä, kepit nousi tasaiseen tahtiin ja 12 minuutissa oli jälki ajettu ja kaikki kepit löydetty <3 Hymy huulilla keppejä palauttamaan ja esineruutua odottamaan. Esineillä lähti samaan tyyliin kuin yleensä, verkkaisesti ja kiihdytti vasta ruudussa, ei kestänyt kauaa kun eka esine nousi, joten esineruudulta 29 p, pisteen vähennys siitä, että voisi lähteä ripeämmin. Maastopisteitä kertyi yhteensä 193 p, huikeaa! Kokonaispisteet tällä kertaa meille 255 p, mutta ei sitä tulosta. Olen niin iloinen siitä, että uskallettiin lähteä. Nyt tiedetään mitä treenataan, ja kun saadaan esteet kuntoon, on yleisilmeeltään koeliikkeet melko varmoja. Tämä oli kasvattava kokemus, ja oikeasti kokeissa oli tosi kivaa ja rento ilmapiiri. Seuraavia kokeita sitten joskus ei kyllä enää jännitetä :)

Kisarintamalla käytiin kolme starttia agia Sysin kanssa Kotkassa. Tuomarina Sndra Deidda ja rataprofiilit tosi kivoja! Todella haastavia, tiukkoja ansoja, mutta virtaavia - kunhan koiran linjat pysyi kunnossa. Kun ei pysyneet, oli tulos totaalikökkö. Meille ei tuloksia, mutta sairaan hauskaa oli ja koira tuntui nopeammalta kuin koskaan :D Itse möhlin sekä ohjauksia, että lähtöjä, että puomin kontaktia - alastulolta vitonen. Tälle tarttis nyt tehdä jotain, esim. treenata. Kisoihin valmistauduttiin yksillä agitreeneillä, joissa totesin olevani huonossa vireessä ratatreeniin, ja koiran osaavan okserin nyt todella hyvin. Kisojen jälkeen muistuteltiin vähän keppejä ja puomia, joka oli lähes katastrofi. Pysäytyksestä ei tietoakaan, kun oma liike jatkuu.

Joku onnellinen musta <3

Treenailut on edenneet muissa lajeissa oikein mukavasti. Vepekausi on korkattu, kahdet treenit takana ja huomenna taas mennään. Tosi kiva huomata miten hyvin on liikkeet muistissa. Sysi pääsi kokeilemaan myös ihan oikeita vepetreenejä, veneestä hyppyä teki kuin kone, ei haitannut poijut tai pitkä matka rantaan, hienosti lähti. Huomisesta lähtien Sysillä onkin ihan oma treenipaikka meidän ryhmässä.. :)

Pelastusliivit ekaa kertaa käytössä!

Viren rauniotreenit on sujuneet kans kivasti! Ukkoja löytyy ja keskittyneempää menoa koko ajan. Häiriöitä on lisätty tekemiseen pikkuhiljaa, kolistelua yms äänenpitoa ja nuotion polttoa. Savu ei ollut ongelma, ja liikkumista sopeuttaa alustaan järkevämmin. Haukkuilmaisua ollaan treenailtu erikseen, sekin sujuu paremmin. Eilen Jusu otti haukutusta ennen radalle tuloa, ja treenin loppuun erikseen vielä. Hyvin on ruvennut ajatus kirkastumaan.



Viren taannoisen silmähaaverin tarkastuskäyntikin on nyt tehty (jo huhtikuussa tosin..), täysin puhtain paperein! <3

4.5. Treenit: Rauniot, Korso
Vire

Viikko alkaa treenaamisella :)  Kolme valmiina piilossa olevaa maalimiestä, yksi roskisrivistössä keskellä, toinen maan alla rengaskaivossa, jossa levy päällä (oli rakoa) ja kolmas betonikasassa kolossa. Lähetys ihan roskisrivistön läheltä, mutta Vire oli ottanut hajun jo kauempaa kolmannesta maalimiehestä, joten irtosi ja lähti sitä hakemaan. Tarkensi jonkun aikaa, mutta sinnikkäästi etsi. Sieltä lähetys maapiiloa kohti, ja tää oli tosi hieno! Mä ajattelin, että tää olis ollut vaikein, mutta eipä ollut :) Roskisrivistö oli vaikein, siitä kesti hetken ennen kuin lähti tarkistamaan riittävän läheltä seinää ja sai hajun raollaan olevan kannen luota. Tällä kertaa päästiin käyttämään tuulta hyväksi ja lähettämään tuulen alta, kun kerrankin tuuli edes vähän.

Päästiin viettämään viikko ennen vappua ihan mahtava pk-treeniviikonloppu Jämillä Talvihallan-tiimin kanssa. Me ilmoitettiin Vire ja Sysi molemmat jälkiryhmään kahdeksi päiväksi ja Sysi vielä lisäksi tottistelemaan. Treenisaldoksi 3 jälkeä per koira, kisakokoiset esineruudut molemmille ja Sysille tottistreenit. Jatkoa varten mulle muistettavaa treeneihin.

Sysille lisää haasteita. Ennemmin muiden polkemia jälkiä kuin omia, se skarppasi paljon paremmin vieraalla jäljellä. Janalla treenin alle myös kääntäminen, jos ottaa takajäljen. Pituutta vois hilata eteenpäin.

Virelle rohkeasti pituutta lisää - leirillä nostettiin samantien 300 m asti. Kepit jäljelle, niitä useampi ja pääasiassa palkka niistä. Vähän namia jäljen alkuun, ja keppien jälkeen muutaman askelen päähän pari, Vire tarvitsee ne vielä fokusoimaan.

Yhtä hyvin sopii molemmille se, että koiran vastuulla on jäljellä pysyminen ja siitä huolehtiminen. Myös epäonnistuminen kasvattaa, virheistä oppii ja koiralle pitää antaa mahdollisuus ratkoa ongelmatilanteet itse.

Rakas jälkikoira <3

Sysin jälki

Sysin jana

Sunnuntai vietettiin Haminassa Vire mukana Kaakon käyttökoirien viestipäivässä. Mielenkiintoinen päivä! Käytiin luentona läpi viestiä lajina, eri koulutusongelmia ym, ja siirryttiin iltapäivällä maastoon. Juoksutettiin kukkulan yli koiria, ei näköyhteyttä. Virelle aloitettiin lyhyemmästä matkasta ja pidennettiin. Juoksi hienosti ja kovaa :) Note to self, älä leikitä liian innokkaasti koiraa, irtoaa helpommin uudelleen matkaan. Tästä se lähtee :)

Maanantaina oltiin ekaa kertaa VPY:n rauniotreeneissä Korsossa. Vire pääsi kokeilemaan maalimiesten hakemista vähän erilaisessa ympäristössä. Liikkui hienosti eri alustoilla, ei haitannut kiipeily tai aaltopelti. Haki itsenäisesti, ja käytti nenää hyvin. Tosi kiva treeniporukka ja hyvä aloitus tälle kaudelle :)

Tiistaina illalla otettiin suunta sporttikselle ja tehtiin hieman tottiksia. Sysille seuraamista, jääviä, luoksarin stoppeja. Ihan jees, luoksarin makuussa meinas jäädä jousille, mutta muutaman toiston jälkeen painoi alas asti. Paikkamakuussa jätin Sysin halliin ja hain Viren autosta riviin. Tällä kertaa ekana heti vaikea pätkä, molemmat jäi riviin ja poistuin hallista hetkeksi. Oven ikkunasta pystyi kuitenkin vahtimaan, pimeästä hieman kauempaa, ettei tytöt näkisi.. Hienosti pysyi rauhallisena paikallaan molemmat.