Huomasin, etten ole kertonut juurikaan poikien ruokailutottumuksista, joten tässä siitä sananen:

Pojat syövät kahdesti päivässä, mutta eivät koskaan samaan aikaan. Joskus aamuruoka venyy iltapäivään ja iltaruoka menee usein yli puolenyön. Ruoka tulee säännöllisen epäsäännöllisesti. Oikeastaan tämä on hyvä ratkaisu siinäkin mielessä, että pojat on sopeutuneet meidän aikatauluihin, eikä ne sillä tietyllä kellonlyömällä ole ruokaa odottamassa.

Tällä hetkellä kumpikin syö Jahti&Vahti-kuivamuonaa osana ruokailua, kun siinä on kotimainen tuottaja ja ruoka tehdään Saksassa. Kuivamuona on hyvä osa ruokailua, mutta pelkästään sillä en koiria ruoki. J&V-kuivamuona on maittanut molemmille.  Yhtenä suurena vaikuttajana muonan valinnassa on ollut se, että nyt 11-vuotias Hessu-ajokoira on ollut ko. ruoan takia erinomaisessa fyysisessä kunnossa.

Riippuen päivästä kuivamuonan määrä on noin puolet tai vähemmän päivittäisistä annoksista, muu osa koostuu jauhelihasta/lihasta yleensä, kotiruoan jämistä (perunamuussi, kastikkeet yms) hapanmaitotuotteista, kylmäpuristetusta rypsiöljystä, puurosta ja kuivarouhelihasta (ei kuvassa) sekä puruluista/luista. Vihannesmössöjä täytyisi vielä ryhtyä tekemään josko nekin tekisi hyvin kauppansa.



Penturuoasta aikuisten tai nuorten koirien ruokaan siirryttiin aikaisessa vaiheessa; neljän-kuuden kuukauden iässä.

Pitää muistaa, että jokainen koira on yksilö ja toinen saa oireita toisista kuivaruokamerkeistä, kun toiselle ko. merkki sopii.

Ostotottumuksia sanelee ekologisuus, testikoirien olosuhteet, yrityksen julkikuva (mm. You Tube-videot tehtailta/tiloista), tutkimustulokset, toisten koiranomistajan kokemukset, markkinointi, mielikuvat, hinta & saatavuus.  Sekä ruokamerkin vaikutus omaan koiraan - sen käytökseen, jätösten määrään & laatuun sekä turkinlaatuun.

Jipon ruokailu:

Jippo söi kasvattajalta saatua penturuokaa (jota en enää muista, olisiko Eukanuba) ja kokeiltiin myös Brit Care-penturuokaa. Lopulta päädyttiin Jahti&Vahtiin - aluksi nuorten koirien ruokaan nyt kana-riisiin

Jipolle on voinut vaihtaa nappulamerkkiä lennosta - sillä on sellainen teräsvatsa ettei toista. Tällä hetkellä olen nostanut Jipon  ruoka-annoskokoa, jotta pieni mies saisi vähän enemmän energiaa.

Jipon tämän päiväinen aamuruoka koostui seuraavista ainesosista:

Raaka jauheliha  (Satunnaisesti myös Kongista välipalana)
Mapanmaitotuote (maustamaton jugurtti, piimä, raejuusto tai kermaviili)
Kylmäpuristettu rypsiöljy
Jahti&Vahti kana-riisi nappula n.2dl/annos (osan voi korvata kuivarouhelihalla)
Puuro (itse haudutettu uunissa puuroainesseoksesta, saa marketeista)
Vesi
(+ kotiruokaa)
(+luut)






Jekun ruokailu:

Jekku söi pentu- ja nuoruusaikana Nutra Nuggetsia, mutta siinä häiritsi se, että se tuodaan Amerikasta, mikä ei ole lainkaan ekologista. Sitten vaihdettiin Brit Care kana-riisiin ja lohi-perunaan, mutta ne ei tarttuneet koiraan millään tavalla.

Nyt Jekku syö Jahti&Vahti energiaa ja onkin sen ansiosta nostanut painoaan viime talven 17 kilosta 20 kiloon, missä se on pysynyt reippaasti yli puoli vuotta. Jekku säännöstelee itse ruokansa määrää ja tehokkaina päivinä sillä on pohjaton ruokahalu ja rauhallisina päivinä se peittää ruokaansa kuonolla, ja jättää osan syömättä.

Jekun tämän päiväinen aamuruoka koostui seuraavista ainesosista:


Raaka jauheliha (Satunnaisesti myös Kongista välipalana)
Mapanmaitotuote (maustamaton jugurtti, piimä, raejuusto tai kermaviili)
Kylmäpuristettu rypsiöljy
Jahti&Vahti Energia nappula n.2,5dl/annos (osan voi korvata kuivarouhelihalla)
Puuro (itse haudutettu uunissa puuroainesseoksesta, saa marketeista)
Vesi
(+ kotiruokaa )
(+luut)





Herkkuina pojat saa puruluita - nuo liuskat on siitä käteviä, että niistä riittää puuhaa ja silti annoskoko ei nouse. Ydinluukeksit on Tänne-käskyä varten ja Frolicit saa kätevästi pieniin osiin ja ne toimii meillä nameina koulutuksessa koto-oloissa. Nakit on käytössä treeneissä kodin ulkopuolella.


Nameina yleensä käytetään Frolic'eja on olemassa tätä normi kokoa ja pikkukoirille tarkoitettuja löytyy myös. Nämä isommat palat saa vähintään neljään osaan joten pussi on riittoisa. S-market myy vastaavanlaista tuotetta (vihreä pussi) ja sitä me yleensä ostetaan kun se on 2-3€ halvempaa ja lisäksi oli tullut joku toinenkin samantyyppinen nami markkinoille. Lisäksi ostetaan kaikkia muitakin nameja vähän mieltymysten ja kukkaron täytön mukaan.


Ruokailuun kuuluu rauhallinen käytös (kuten muillakin elämän osa-alueilla)-  ruokakipon eteen istutaan odottamaan nätisti ja katsekontaktilla & luvalla voi aloittaa ruokailun:

"Joko me saadaan ottaa?"

Ruokalu sujuu vierekkäin tai kuonokkain:


Sosiaalinen paine kohdistuu Jekkuun; Jippo on todella nopea syöjä, kun Jekku taas nauttii nappulan kerrallaan:

"Yksi nappula laidan! Mitäs nyt tehdään?! Sitä en saa ottaa, mutta kyttään sitä!!"


Välillä Jekku nuuhkii ja pusuttaa pientä kyttääjää ja jatkaa rauhalliseen tahtiin ruokailua. Jekku ei murise ruoastaan ja joskus väistää kupiltaan tai antaa tulla samalle kupille syömään, joskus taas riittää pieni katse jolloin pienempi tietää, että nyt ei parane tulla samoille apajille. Jippo tietää, että tällä kertaa toisen kupille ei ole mitään asiaa, kun omistaja on vierellä tarkkailemassa.



Jekku jättikin osan kun iltaruokinnasta on vain vähän aikaa ja alla vain pieni aamulenkki, joten energialle ei tarvetta. Jippo käy nuuhkaisemassa kuppia. Jipolla ei ole lupa ottaa Jekun ruokaa joten kohta se asettuu istumaan ja odottamaan. Tähän on ihan se yksinkertainen syy - Jippo söisi IHAN KAIKEN löytämänsä. Sillä on aina nälkä ja pohjaton ruokahalu. Sana RUOKA saa pienen pojan itkemään, myös senkin jälkeen kun se on juuri syönyt ja röyhtäilee. Annoskoon nostaminen ei ole vaikuttanut tähän näläntunteen kaikkoamiseen millään tavalla.


Sosiaalista painetta Jekun puolelta - Jekku käy katsomassa ruokakupin kyttääjää ja lähtee pois antaen luvan mennä kupilleen. Tilanne ratkeaa, kun annan Jipolle muutaman nappulan kiitokseksi siitä, että se ei Jekun kupista ottanut ja vien kupin jääkaappiin odottamaan iltaruokintaa.

Pienen Jippolaisen elämä mullistui tänään iltapäivällä, kun oli kotiinlähdön aika.

Jekku valmistui tulevaan käymällä Sirun luona leikkimässä ja lenkkeilemässä, jottei olisi ihan intomieli virallisella ensitapaamisella. Siru teki mukavaa jälkeä ja Jekku olikin rentona. Ajelimme pienen matkan katsomaan Jippoa.

Kaffittelun ja papereiden hoidon jälkeen pakkasimme autoon hoito-ohjeet, kasvattajan ja sijoituskodin hankkimia leluja, nameja ja ruokaa, sekä tuoksua ottanut tekemäni unialusta ja se tärkein - pienen pieni Jippo :)





Ennen lähtöä otettiin muutama kuva pennuista, ensin Yömyssy eli Majuri, mikä matkaa Muhokselle nautapaimeneksi:




Kiitos Petralle jälleen kerran ihanasta pennusta! :) Nähdään taas pian!

Moi! Jippo, ikää kuusi viikkoa tässä hei! Mulla oli kuulkaas niin jännä päivä tänään - ne kivat ihmiset tuli taas mua katsomaan. Juoksin heti sen pienemmän syliin ja vähän maistoin poskesta ja otin tukasta kiinni..



.. ja se isompi oli niin kiva! Sillä oli semmoinen iso musta juttu monesti nassun edessä, muttei mua yhtään pelottanut ja sen sormet maistui niin hyvältä! Kaikista parasta on kuiteskin ruoka - tiedän äänestä, kun ruokakuppi kilahtaa ja juoksen keittiöön. Oon kova syömään ja tunnen jo oman nimeni.


Sit mua se kasvattajaksi kutsuttu ihminen (hyvältä maistui senkin sormet) kampas, että näyttäisin oikein sievältä kun meidät vietiin ulos ja meitä taas aiottiin osoitella niillä mustilla kapineilla! Harjaaminen oli kivaa, vaikka näytän ihan hupsulta tässä. Tykkään kaikista jutuista millä ne mua koskee ja matolääkekin on hyvää!









Pihalla en pelännyt yhtään ja viiletin sinne ja tänne, vauhti oli kova! Leikkikavereina mulla oli käpy ja männynoksa ja taisin mä vähän maistaa valotolppaakin vahingossa. Tässä mä oon kukkulan kuningas..





.. mut ihan hetken vain, sillä se pienempi kuitenkin aina yritti laittaa mut menemään toiseen suuntaan, jotain se puhui ettei naapurin puolelle saa lähteä, mutta yritin monta kertaa kuiteskin.






Sit semmoinen iso musta koira, jota ne sanoi Jekuksi tuli ja nuuhkaisi mua eikä mua pelottanut yhtään ja se oli tosi kiltti mua kohtaan. Sisällä me mentiin veikan kanssa uudelle patjalle nukkumaan. Tän patjan se pienempi toi mulle ja sano, että saan nukkua tällä tulevan viikon ja sitten patja minä lähdemme ensi lauantaina heidän mukaansa isoon maailmaan. Oon kuulemma tosi reipas muksu ja että iso maailma ei mua varmaankaan kovin paljon pelota.

Tänään pikkuherra, ikää kuukausi ja 8 päivää eli päivän yli 6-viikkoa, ulkoili ensimmäistä kertaa suuressa valkoisessa maailmassa, jota on aikaisemmin viikolla katseltu terassin suojista:












Pentujen nimet ovat ratkenneet, valitsimme tulokkaamme nimeksi Yövilkka, mikä tarkoittaa erästä hyvin yleistä kotimaista kämmekkäkasvia ja tulokas sai kutsumanimekseen Jippo.

Riistanvärinen veli sai nimekseen Cantavia Yömyssy. Pojat olivat vähän karanneet pyörätiellekin, kun mielenkiintoinen uusi asia, polkupyörä, mennä vilisti..