Kuplia kahvissa

Kumpsatytölle lähdössä... :)

Jokaisessa päivässä on lämpimiä lankoja. Iltaisin on toisinaan väsyneempi minä kuin itse mieli. Tekisi mieli tehdä pipoja, tumppuja, huiveja, nuttuja ja juttuja. Mutta on nukuttavakin. Nähtävä unia, joista ei saa mitään tolkkua. Jossain kehoitettiin kirjaamaan ylös unet heti herättyä. Että saisi tolkun. Tai ainakin pääsisi lähemmäs syviä virtoja - eheyttä. Luulen jotta menettäisin vähäisimmän hipunkin tolkullisuudesta, jos alkaisin selkoontamaan uniani! =D Hulluinpia ovat. Unenselittäjä vaihtaisi takuulla ammattinsa, jos veisin omiani tulkintaan. Takuulla!

Lauantai on pakkasta. Olen asetellut uuniin puita jo useamman hetken. Uuninlämpö tuntuu ihonlämmöstä heti seuraavaksi parhaalta. Ihonlämpö on töissä tänään. Ikävä sitä. Nyt jo näin pian. Pölhöminä. :)

Tästä tuli juuri niin ihanan pehmoinen, kon ajattelinkin. :))

Kieputin kahdeksaa eri väriä samaan...

Tästä tuli mun lempipipa :)

Syrämiä sukan varressa :)

"Koettelemukset tulevat ja menevät pois aikanaan. 
Niin on myös maailman ilojen ja surujen laita."

-Paulo Coelho-

Pikkase keske.

Pian alkaa muodostua nuttu mohairpilvestä :)

Kuopus kiukkuaa. Kiihtyvästi. Enemmän tänään taas tai kuvittelen vain. Turhauttavaa olla tavallinen aikuinen siinä, kun ei osaa sanon miksi mikä on. Pysyttelin vaan lähellä ja kuuntelin. Väliin tokaisin voi harmia. Kun pienipikku alkoi piristyä, huomasin huonotuulen olevan minussa. Kiukutti ilman syytä. Meinasin viskoa yksinäni teepaidan kynttilään. Ups. 

Hilma klenkkaa etukättä. Lenkillä kaikki tavallisin tavoin, mutta sen jälkeen. :( Olen kyllä oikea huolimytty, kun karvainen on kipeänä. Tietysti lapsen myös, mutta kun tuo ruttuhuuli ei osaa kertoa sanoin. Hellästi painelin ja tutkiskelin päällin puolin koiven. Turvonnut peukun ja etusormen välistä. Punoittaa muttei arista. :( Huomenna soitan eläintohtoriin.

Korvatulppa oli viime yönä väärinpäin. Takuulla siitä johtuu yöunien tympeät fiilikset. Kuopuksen kiukku. Ja omani.

Tänään satoi ensilunta.

Maailman SUURIN IKÄVÄ Hirsitupaan ja Hermannin syliin, pikkujen lähelle!

Myö menossa Tuonne

Sekopää äidit hullupöllölevottomina keskellä HopLoppia kera lasten! =DD

Yllytyshullu kerran on yllytyshullu aina. Vaakakipossa oli Waynen jättilatte. Jääpala o liukas uintiliikkeisii...

Lauseen jatkoa. =)

... nyhräys liidunmurusilla OLI työläs, mutta valmis aVOT. ;P

Junppapallo ja iiiihanaa punkkua Siskolassa - Ihanaaparhautta! :)

Siskolan Se, jonka karkuutin kahdesti ja kenet yritän huomenna sujauttaa kassiin kotimatkalle... ;)

Molin pöödikuiskaaja. Tuo erikoistirppa kömötti mun lähellä melkkis kakskyt minuuttia. =)) Mää Rakastuin! =))

Ja mä matkustan huomenna syyslomailuilta hirsitupaan! Kaivaudun Hermannin ihon alle ja jään sinne iäksi! =))))) Matkakasseja o enempi, kon tullessa. Ja verhotanko kans! :) Mut vielä hetki tässä. Maailman rakkaimman systerin jumppapallotuolissa. Punaviintä lasissa. Kissa sylissä. Toine sohvassa tuossa. Oijjoij. :)

Kotiovelle keräsin hakkuupaikasta kanervaa ja maalasin niistä valkeita :)

Oikeastaan kaiken sanottavani voisin huudella runoina tai sananparsina. Omina sanoina. Muiden teksteinä. Lauluja laulella ihmisten perään. Ajatuksina hiljaisuutena. Hulluuteen saakka. :) Mietin kauankohan siedettäisiin ympäristössäni simmoista. Enkä päätä koettaa. Kuitenkin usein toivoisin voivani jakaa sisäisen jukepoksin. Kertoa mitä mistäkin tulee mieleen. Mitä muistoja. Toiveita ja unelmia. Sellaisia hataria poutapilviä. Ja että joku siinä jaksaisi kuunnella. Hetinyt tämän. Ja tämän. Vähintään. Ja paljon muita.

Lapista saatu tuliainen - tärkeää on vain.

Oon ollu virtaa täynnä! Hyvää virtaa ja potkuvoimaa. Ideoita pulppuaa sen kun ehtii ajatukset loppuun. Edelleen aloitelaatikossa ensimmäisenä on tarve asistentille. ;) En iän kuuna päivänä ehdi kaikkea. Saati murto-osaakaan saada aikaan, jos tämän elämän ajat ovat rajoina! Pitäisi saada jatkoaikaa ainakin toisen verran. Elämän. Mahdollisuuden.

Menossa yläkertaan! =)

Tuijoteltiin toisiamme. Minä ja taivas.

Ja silti - ymmärrän että tämä on sitä. Elämä. Nyt on ainoa, joka lasketaan. Huomisen seuraavalle ei voi rakentaa. On vain Nyt. 


Merkei

Ko olen nostanu sian pyärätelinesse
laittanu sen vaijerilukol kii
ja ajanu hissil hippalainamo
kosk siäl asu pitkätukkane pappa
kenel o vyä ja henkseli
muttei housui

joku muistutta mul
ettei see nii men oikkias elämäs.

Oliski ain punanen tarra
oikkian elämän kohral.
Tiätäissin määki.

-Heli Laaksonen-

Yläkerrasta tartutin valotalon :)

Nothing big.
Nothing hill.
Nothing but the girl. ;)

Moon nähny aivan tolkuttomasti unia matkoilta. Melkein jokaiselta yöltä. Joinakin iltoina toive unelle on vain pysyä kotimaassa. Kun on jotenkin turvaisempaa. Matkustamisen mukana tulee aina passin kadottamisia ja tsunamivaaraa. Ja mä yritän löytää jonkun viksun reitin, josta pääsen turvaan. Jota pitkin saan autettua paljon muitakin, jottei vesi vie. Tai liikkuva maa. Hirmu hätä lapsistani. Unissa. Ja samaan aikaan kaikki maailman rauha - kaikki järjestyy. aina. 

Mun lapsi on paras korttivastus ikinä. :)