Lankarakkautta: klompelompe

Näytetään tekstit, joissa on tunniste klompelompe. Näytä kaikki tekstit

30. huhtikuuta 2018

Hiljainen huhtikuu

Onpas blogissa ollut tässä kuussa hiljaista. Olen naputellut gradua valmiiksi, eikä käsitöille juuri ole aikaa. Mutta nyt on gradu valmis, tai ainakin lähes, joten muutakin ehtii tehdä.

Tätä villatakkia aloitin jo aikoja sitten, mutta jotenkin inspis meinasi hävitä moneen otteeseen. Epäilin koon olevan liian pieni, en uskonut osaavani steekata, lanka ei ollut niin kivaa ja mitähän vielä. Lopulta kuitenkin takki valmistui nopeasti, kunhan vain neuloin sitä jahkailun sijaan. Eihän tällaiseen vauvaneuleeseen kauaa mene.

Ohje on Klompelompen neuleita koko perheelle-kirjasta, josta kirjoitin täällä. Malli oli helppo ja neuloinkin ihan ohjeen mukaan, paitsi että muokkailin kirjoneulekaavioita siinä neuloessani hieman. Pienimpään kokoon oli mielestäni valittu vähän hassut kuviot, niin neuloin sitten isompien kokojen kuvioita. Pitkät langanjuoksut muokkasin lyhyemmiksi. Mielestäni neuloin jonkun n. puolivuotiaan koon, sillä isompaan kokoon ei lankamääräni olisi riitänyt ohjeen mukaan. Lopputulos on kuitenkin meidän kymmenkuiselle vielä aika sopiva, ellei jopa iso. Tiheyteni lienee ohjetta löysempi.

Tämä paita tosiaan neulottiin pyöröna ja lopulta leikattiin edestä auki. Luulin sen olevan jotenkin vaikeaa, mutta eihän se ollutkaan. Ompelukoneella vain saumat leikkuuvaran päälle molemmin puolin, ja sitten saksilla siitä keskeltä katki. Tarkkuutta tämä kyllä vaatii, itsehän onnistuin leikkaamaan ompelemani sauman poikki. Siitäkin tosin selvittiin. Taidan alkaa tehdä näin useamminkin, vaikkei paidassa kirjoneuletta olisikaan. Nurjan neulominen kun ei kuulu lempijuttuihini.

Lanka on Dropsin baby merinoa. Tämä ei kuulu suosikkilankojeni joukkoon, sillä neule on mielestäni jo valmistuessaan hieman nuhjuisen näköinen. Ihanan pehmeäähän se on. Valmistuneesta paidasta pidän silti. Hassua, miten omalle lapselle sopii ihan erivärit, mitä on itse tottunut käyttämään. Tämän lapsen myötä puikoilleni ovat löytäneet liilat ja muut, joita ei täällä ole aiemmin näkynyt.

Malli: Klompelompe kirjasta neuletakki
Lanka: Drops Baby Merino
Puikot: Ohjeen mukaan

18. syyskuuta 2017

Klompelompe - neuleita koko perheelle

*Kirja saatu kustantajalta.

Sain aikoinaan synttärilahjaksi mieheltäni sen aiemman Klompelompe kirjan, ja tykästyin. Neuleet olivat yksinkertaisia, kauniita ja toimivia. Viimeinkin olin löytänyt neulekirjan, josta halusin neuloa useamman kuin yksi-kaksi mallia. Neuloinkin kirjasta ainakin tämän ja tämän paidan, ja lisää tulee varmasti. Kun kuulin uudesta Klompelompe neuleita koko perheelle-kirjasta*, halusin sen heti. Tarkoitukseni oli käydä ensin tutkimassa kirjaa livenä ja tehdä sitten ostopäätös, mutta sainkin arvostelukappaleen kustantajalta. Onneksi, sillä tämä kirja oli ainakin yhtä kiva kuin edeltäjänsäkin.

Klompelompe on vähän kuin meidän satavuotias puinen vuokratalomme. Yksinkertaisen kaunis, pastellinen ja rauhallinen. Mallit ovat yksinkertaisia, värit vaaleita ja neutraaleja, ja kuvat kauniita. Jutellessani kirjasta ystäväni kanssa, hän sanoi, ettei ole vielä oikein innostunut, ja tajusimme värimaailman olevan juuri se ratkaiseva tekijä. Hän kaipasi inspiroivampia värityksiä, kun taas minä nautin kirjan rauhallisesta värimaailmasta, joka antaa tilaa omille suunnitelmille. Huomaan, että minä saatan hylätä neulemallin ihan vain siitä syystä, että se on neulottu jollain inhokkivärilläni.

Mielestäni Klompelompen molemmat kirjat ovat sellaisia, joiden ohjeilla voi neuloa aikalailla kaiken mitä pieni vauva ja lapsi tarvitsee. Nämä kirjat ovatkin täydellisiä esimerkiksi ihmiselle, joka neuloo paljon vauvalahjoja muiden lapsille. Yksinkertaiset, mutta todella kauniit mallit ovat varmasti monelle mieleen. Klompelompen neuleita koko perheelle-kirjassa mielestäni pintaneuleet olivat mielenkiintoisempia, kuin Klompelompe ihania neuleita lapsille-kirjassa. Kirjat ovat sopivan erilaisia, että on mukavaa omistaa molemmat. Toki tässä koko perheen kirjassa on lasten ohjeiden lisäksi ohjeita myös aikuisille, mikä on kiva lisä. Pidän silti siitä, että pääpaino on lasten neuleissa.

Voin rehellisesti sanoa, että rakastan näitä molempia kirjoja. Enkä muuten ole ainut Klompelompe-fani meidän perheessämme, nämä molemmat kirjat kuuluvat nimittäin taaperomme lempilukemistoon. Toki kirjoissa on kuitenkin myös huonoja puolia. En esimerkiksi pidä siitä, miten ohjeiden lankasuosituksissa ei lue lankojen metri/g määrää. Korvatakseen langan toisella pitää siis netistä ensin etsiä tämä lanka ja sen tiedot. Toinen asia mistä en niin pidä, on kirjan sukupuolittuneisuus. Esimerkiksi yksi neule on palmikkoversiona tytölle, pojan paidassa palmikot on korvattu helmineuleella. En ymmärrä, miksi tämä jaottelu tarvitsee tehdä. Mielestäni voisi hyvin olla palmikkotakki, ja helmineuletakki, ilman sukupuolijaottelua. Tällaista jaottelua on tässä kirjassa muuallakin. Pienistä puutteistaan huolimatta nämä kaksi Klompelompea ovat ainakin tällä hetkellä ihan lempikäsityökirjojeni joukossa ja tulevat varmasti olemaan kovassa käytössä tulevien vuosien aikana, kun kuorrutan lapseni villalla.

Näiden housujen pintaneule on mielestäni kaunis ja tällaiset housut ovat käteviä vauvalla. Nämä neulon ehdottomasti kunhan ehdin.

Kirjan kuvat ja tunnelma on harmonisen kaunis.

Nämä housut aion neuloa myös, kunhan ehdin. Taidan värjätä jotain jännänväristä lankaa näitä varten.

Melkein parasta näissä kirjoissa on mielestäni nämä pienet, mutta niin tarpeelliset neuleet.

Tämän pipon aion neuloa hauskan pintaneuleen takia taaperolleni.

Aikuisten neuleet olivat kauniita myös. Tämä oli mekko, jonka todennäköisesti neulon joskus paitamittaisena (ihan vain koska todennäköisesti kyllästyisin sata kertaa ennen helmaa...).

Taaperostakin oli pakko napata salaa kuva, kun hän iski kiinni kirjaan lähes heti sen saavuttua.

Tulipas paljon asiaa tällä kerralla. Kohta toivottavasti on esiteltävänä jokin kirjan neuleistakin, kunhan pääsen tekemään lankahankintoja Helsingin käsityömessuille ensi viikonloppuna.

14. lokakuuta 2016

Klompelompesta valmista

Pitkästä aikaa jotain valmistuu! Olen kyllä neulonut, mutta niin montaa työtä yhtä aikaa, ettei valmista meinaa tulla mistään. Nyt onkin sitten melkein kaikki neuleet ihan loppusuoralla yhtä aikaa.

Lainasin joku aika sitten kirjastosta Klompelompe kirjan ja ihastuin heti. Hirmu kauniita ja yksinkertaisia ohjeita lastenneuleisiin. Harvoin ostan kirjoja itselleni, mutta tämä on ehkä pakko saada, sen verran monet ohjeista olivat sellaisia jotka haluan neuloa. Olin jo suunnitellut neulovani taaperolle paidan, ohje ja lankakin olivat valmiina, mutta tämän kirjan Kullanmuru-paita kiilasi edelle. Uudet langatkin piti tietenkin sitä varten hankkia.

Kullanmuru-paita ihastutti yksinkertaisuudellaan. Lisämausteena ovat napit niskassa ja hihansuissa. Helmineuleosio tuo myös paitaan mielenkiintoa. Ohjeesta poiketen en neulonut taakse koko pituudelle kapeaa helmineuleraitaa. Näitä kullanmuru-paitoja oli kolme erilaista, yksi neuletakki, tämä niskahalkiollinen sekä etuhalkiollinen. Ohje oli helppo, mutta ei mikään selkein. Paitoja ennenkin neuloneena ei neulomisessa ollut mitään ongelmaa, mutta ihan ensimmäiseksi paitaohjeeksi en ehkä valitsisi. Ei siinä mitään virhettä tai muuta ollut, mutta jotkut asiat olisi voinut selittää yksityiskohtaisemmin. Neuloisin kuitenkin tämän paidan koska vain uudelleen, sen verran paljon pidän lopputuloksesta.

Tämä työ muuten muistutti minua taas siitä, että jos ohjeessa kehoitetaan valitsemaan viimisille kerroksille pienemmät puikot, kannattaa niin tehdä... Nimimerkillä neuloin kaikki resorit kahteen kertaan. Nappeja ommellessa kannattaa myös tarkistaa, että ompelee molemmat hihansuun napit samalle puolelle hihaa, eikä toisen eteen ja toisen taakse. No, eipä se niin näy... Huithapeli ei juuri välitä.

Malli: Kullanmuru-paita niskahalkiolla / Klompelompe

Lanka: Drops Merino Extra Fine

Puikot: 3,5 mm

Paino: 182 g nappeineen

Napit löytyivät Titityystä, ihanat lammasnapit joista pitävät niin äiti kuin taaperokin. Taapero juoksi ympäri kämppää käsi ojossa esitellen kaikille "Bää" paitaansa.

Sen verran säälin lastani, etten pistänyt häntä poseeraamaan ulkona ilman ulkovaatteita. Sovetuskuvia ei siis tällä kertaa tätä yhtä pikaräpsyä lukuunottamatta ole. Ihan hyvin kuitenkin istuu 18 kk kokoinen paita tuon 1 v 4 kk suht isokokoisen taaperon päälle. Eipä silti, että tuosta muutenkaan mitenkään hyviä kuvia saisi, kun ei pysy hetkeäkään paikoillaan.

Olipa muuten mukavaa taas päästä päivittämään blogia!