Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ostokset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ostokset. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. syyskuuta 2024

Matkakertomus

 Oli todellinen ilo osallistua Carrefour Europèen du Patchwork & Art Textiles -tapahtumaan Ranskan Val d'Argentissa reilu viikko sitten. Ystävä pyysi mukaan, ensin kieltäydyin ja totesin, että ehkä vuoden päästä. Mutta kuka tietää, mitä on vuoden päästä? Lähdin. 

Tiedän, että tästä postauksesta tulee pitkä. Olen tehnyt noin 650 valokuvan saaliistani rajua karsintaa ja poiminut tähän mukaan itseäni miellyttäneet työt, en ihan jokaisesta 17 näyttelystä, mutta aika monesta. Kuvia kerääntyi paljon mm. siitä syystä, ettei enää (onneksi 😂) tarvitse kuvata 12 tai 24 kuvan filmille, vaan voi räpsiä niin paljon kuin ehtii. Toinen syy suureen kuvamäärään on se, että kuvaan aina (tai melkein aina, joskus unohtuu) työn kuvan jälkeen tekijätiedot. 


 Esimakua tilkuista jo koneessa matkalla Pariisiin. Siellä tapasin sinne Ateenasta lentäneen ystäväni, jonka kanssa jatkoimme junalla yhdessä Sèlestatiin, jossa meillä oli todella kiva airbnb-majoitus.

Kuvat eivät tee oikeutta, ei maisemille eivätkä näyttelyssä olleille töille. Ihastuin Ranskan maaseutuun!


 

Sitten näyttelytöihin. Kuvat eivät ole missään paremmuus- tai muussakaan järjestyksessä, onpahan vain koonti mieleenpainuneista töistä. Valtava määrä piti jättää pois vain siksi, että halusin saada tämän postauksen valmiiksi tämän vuoden puolella. 😄 (Tungoksista johtuen en pystynyt kuvaamaan kaikkia töitä suoraan edestä, jos ne näyttävät vinoilta, ne eivät sitä oikeasti olleet)

Anne Bellas: Mer de Glace

Amishien työ

 

Nukenpeitto amishien näyttelystä.
Hirsimökkiblokin kapeat kaitaleet 3-4 mm.

 Yhdessä näyttelypaikoista oli amishien töitä. Kun ihmettelin tätä, tapahtuman sivuilta selvisi, että amishit ovat alunperin juuri täältä Argentin laaksosta lähtöisin. He ovat siirtyneet Yhdysvaltoihin, kun Ranskan vallankumouksen aikaa asevelvollisuus tuli pakolliseksi. Heillä on aivan oma tyylinsä ja työt ovat käsin tikattuja.

Afgaaninaisten työ

 
Yksityiskohta edellisestä

Maisemia väliin. Olin kuusi vuotta sitten Birminghamin Festival of Quilts'ssa, jossa kaikki näyttelyt ja ostospaikat olivat samassa hallissa. Se oli aika uuvuttavaa, kun silmillä ja aivoilla ei ollut juuri lepotaukoja. Tämä tapahtuma on jaettu neljään laaksossa olevaan kylään ja jokaisessa kylässä oli useita näyttelypaikkoja. Siirtyminen paikasta toiseen kauniissa ympäristössä antoi silmille ja aivoille hyvän lepotauon. Ja taas jaksoi. 

Irina Timofeeva: Thousand Stars

Martine Apaolaza: My textile landscapes
Urban and Country


Yksityiskohta edellisestä

Helma Huisman-Hildebrand:
Hip teens don't wear blue jeans

Jeanne Treleaven: One on one
koko n. 30 x30 cm
 

 
 Tämän vuoden kilpailuteema oli Ocean: Kilpailuun ilmoitetuista töistä raati valitsi 30 viimeiseen taistoon. Joukossa oli kaksi suomalaista työtä, joista kumpikin tuli palkituksi! 
 
Maria Viita: The waves of the ocean end in rocks 
smoothed by continental ice







 
Toinen palkittu suomalainen,
Irina Malyukova: Primal fear

 

Julie Reuben: My Pacific

Perinteisten tilkkutöiden ystävänä Julie Reubenin työ oli yksi suosikeistani kilpailussa. Valitettavasti se ei päässyt palkinnoille.

Yksityiskohta edellisestä

Montse Forcadel: The Fisherman
Live go to sea, die to return home
 

 Jos olet jaksanut tänne asti, mietit jo, enkö ostanut mitään. 😂 Aika vaikea olisi olla hankintoja tekemättä, tai sitten pitäisi mennä ilman kortteja ja tyhjän kukkaron kanssa. Olin aika maltillinen ostoksissani...

Afgaaninaisten tekemiä pieniä
kirjontatöitä

Panaman alkuperäiskansojen alikeompelutyö (mola)

Ja vähän tarvikkeita 😀

Mallineita, joilla voi piirtää paperiompelun kuvioita

Yhtä jo testasin 😀

Pari kangasta, nappeja, isoja heksagoneja,
postikortteja, uusi paininjalka ompelu-
koneeseen, "lääkärinlaukun" rautoja.

...kunnes törmäsin tähän karkkirasiaan. Käsin värjättyä ja -painettua pellavaa, yhteensä n. 4 neliötä. Palat on 24x24 cm. Tätä nyt varmaan vuoden katselen ja silittelen ennen kuin raaskin purkaa laatikon ja tehdä näistä mitään. 😂 (https://www.instagram.com/margarethas_leinen/)

Uusia tilkkuystäviäkin löytyi reissusta, oli kiva tavata tilkkuilijoita saman aatteen ympäriltä.
Nyt on taas ikkunat ja ovet auki moneen suuntaan, ideoita muhitellen. Jo tapahtumassa ollessamme meillä oli ystävän kanssa hinku ompelukoneelle. Uutta on tulossa...


 

sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Kurssiompeluksia

 

Kesäkuun keskimmäinen viikko kului rattoisasti Päivölän opiston tilkkukurssilla, opettajana oli Hannele Wakkari. Helteestä huolimatta ompelutila pysyi onneksi viileänä koko viikon, mahdollinen hikoilu ei johtunut säästä. 

Oma tavoitteeni oli ommella, mutta tulla kotiin mahdollisimman vähän keskeneräisten kanssa. Tästä johtuen kävikin sitten niin, että minulla oli yksi täysin valmis pussukka ja tilkkupintavalmiudessa oleva peitto. 

(Kamukassista on kyllä päällikankaat leikattu, mutta valmistuneeko koskaan?)

Tämän nimi oli helppo pussukka, mutta kyllä se jonkun verran taisi kirvoittaa painokelvottomia ajatuksia. Omastani tuli vähän vänkyrä, ei taineet kulmat osua ihan niin kohdalleen kuin oli tarkoitus. Kuvassa pussukka on pakattu täyteen pyyhkeitä, että se näyttäisi edes vähän säälliselle.

Tilkkuvoileipä pussukkaa varten tikattiin ensimmäisenä, josta sitten leikattiin pussukan osat. Minulle tuli tuota tikattua pintaa kotiin viemisiksikin, kun meni tuumat ja sentit ihan vähän vaan sekaisin. Onneksi oikein päin sekaisin. 


 Tikkaamista vaille valmis tilkkupinta. Blokin nimi on Hullaanus (Simple Swoon) ja se on iso, 24 tuumaa kanttiinsa. Ajattelin, että kuudesta tulisi torkkupeitto, mutta tulikin vähän isompi.

Tähän olin varannut kaksi Kaffe Fassetin fat quarter -nippua. Ajatuksena oli hyödyntää kohtalaisen isoissa paloissa isokuvioinen kangas. 

 
Hannelen ohjeessa oli kankaiden asettelu oli niin, että keskitähden kankaasta tulisi myös suunnikkaat, jotka tilkkupinnassani ovat tummansiniset. Sattuipa sitten niin, että leikkasin ensimmäiseen blokkiin liikaa vääriä paloja, joten fat quarterista ei enää riittänytkään suunnikkaisiin.


 Mutta onni onnettomuudessa, näin kirjavat kankaat tykkäävät rauhoittavasta tummasta sinisestä, ja se myös yhdistää kaikenkirjavat blokit aika tehokkaasti.

Kankaat valitsin kahdesta nipusta kauneuskriteerillä. Reunukseen poimin sitten jäljelle jääneistä kankaista punasävyiset, kun en enää keltaista tai vihreää halunnut sotkea tähän. Leikkasin kankaat paloiksi, jotka sekoittelin sitten peräkkäin reunukseksi. Ompelin reunuksen neljännen kurssipäivän iltana suoraan kiinni yhteen ommeltuihin blokkeihin. Mietin yön yli ja ratkoin sen aamulla auki ja lisäsin väliin kaksi tuumaa valkoista. Vähän tuli ilmavamman oloinen näin.  

Tilkkupinta on nyt tikkausjonossa, pari kolme työtä on vielä sen edellä, mutta onhan minulla nyt kaikessa rauhassa aikaa suunnitella tikkausta. 

Kurssiohjelmaan kuului myös vierailu (lue:ostosmatka) kangastukku Tekstiilipalveluun. Enpä ole samaan aikaan kovin montaa kertaa nähnyt sellaisia määriä kankaita. Tilkkupintaan löysin sieltä taustakankaan, todella värikkään batiikin. Monenlaista vanua ja huopaa lähti myös matkaan. Varsinaisia tilkkupuuvilloja ei juurikaan ollut, mutta muuta katseltavaa yllin kyllin. Minimiostosmäärä kankaissa oli viisi metriä, se vähän jarrutti ostohaluja.

Täällä ei mittakepeillä pelattu, vaan koneet mittasivat ja rullasivat kankaat koneenkäyttäjän käskyjen mukaan. 


Koko alkukesän tilkkuilun jarruna on ollut EQA:n kuvanvaihtotyö. Vaikka se on pieni (20x40 cm), sen tekeminen on maistunut tervalle. Toisen työn tein melko nopeasti jo kevättalvella, mutta oma kuvavalintani, jonka käyttölupaan jouduin vielä näkemään vähän vaivaa, on tuntunut liian isolta palalta haukattavaksi. Jouduin laittamaan itselleni rajoituksen, ettei uusia töitä (kurssia lukuunottamatta) saa aloittaa ennen työ on valmis.  Nyt, kun deadline painaa päälle, se on vihdoin viimeistelty ja kuvattu, ja voin viimein alkaa tehdä jotain muuta tai ainakin tikata.


sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Joulukuusi, matkamuistoja ja muumio




Joulukuusi odottaa nyt tikkausta. Vanuksi valitsin Birminghamista ostamani tiiviin polyesterivanun. Taustakankaaksi ehdin jo silittää punavihreän mansikkakuvioisen kankaan, kunnes tajusin, että jos sijoitan kuusen suunnittelemaani paikkaan, ikkunakulmaukseen, taustan mansikat kuultaisivat valkoisista kohdista läpi. Niinpä lakanahyllyssä tilaa vienyt anopin kapiolakana pääsi taustaksi. Pitsit ja kirjailut otin kuitenkin talteen.


En ryhtynyt harsimaan enkä hakaneulottamaan, vaan suhautin sprayliimalla kerrokset yhteen. Vanu asettui todella hyvin kangaskerrosten väliin, ja sitä oli helppo käsitellä. Testaan vanua mielummin tähän työhön  esim. kuin peittoon, koska epäilen, että peittoon se voisi olla liian jäykkä. Asia selvinnee tikkauksen jälkeen.



Kuusen jalkaa ommellessani yksi paperi oli kääntynyt huomaamattani nurin päin ja sain samanlaisia kappaleita kaksi. Onneksi sain piirrettyä uuden silkkipaperin väärin ommellusta kappaleesta. Ylimääräisen kappaleen upotin kuusen oksista jääneiden kappaleiden kanssa pussukkaan.


 Pussukan ompelun Tilkunviilaajan vinkkaamalla Noodleheadin mallilla, joka avautuu hyvin. Kiva ja helppo ommella, ei varmaan jää viimeiseksi tällä mallilla tehdyksi.

Piipahdimme syyslomalla Berliinissä, omasta kaupungista kun pääsee sinne nykyisin suoralla lennolla. Etenkin palatessa on kiva, kun olemme jo parinkymmenen minuutin päästä kotona laskeutumisen jälkeen, Helsinki-Vantaalta kestää kolmisen tuntia.


Matkasuunnitelmaan olin laittanut yhden tilkkukaupan, ja tilkkukaverit vinkkasivat mm. Spandaussa olevasta Patch It-putiikista. Ihanan nauravainen Christiane on pitänyt kauppaansa kymmenen vuotta.


Puoti oli kankaiden lisäksi täynnä erilaisia kasseja, pussukoita, seinävaatteita ja muita pieniä tilkkutöitä. Peittoja en muista nähneeni. Todella paljon erilaisia malleja oli myös  myytävänä.


Kaikki kankaat eivät mahtuneet kauppaan, vaan takahuoneesta löytyi lisää. Seinällä olevat työt, kuten kaikki muutkin kaupassa olevat, ovat Christianen tekemiä.


Vaikka en mitään olisi tarvinnut, niin muutama matkamuisto piti ostaa. :D


Tässä on kaksi kangasta taitettuna keskeltä kahtia. Kankaan toinen reuna on tumma ja väri vaalenee toiseen reunaan.  Sarja on nimeltään Bohemian Rhapsody, ja jos olisin löytänyt nämä aikaisemmin, niin olisin ostanut useampaakin väriä. Christiane oli jo leikannut minulle aika monta kangasta, joten nuukuus iski tässä kohtaa. Värejä oli muistaakseni lähemmäs kolmisen kymmentä. Upeita värejä kaikki. 



Vietimme puolitoista päivää Museosaaren museoissa. Egyptiläisessä kokoelmassa oli osasto muumioista ja sieltä löytyi muumioitu pieni krokodiili. Ja muumioinnissa käytetty pellava - eikö tuossa ole ilmiselvä hirsimökkiblokki!

Edit klo 17.15

Herttilei, unohdin kokonaan muut tilkkuteemaiset tuliaiset!


Magneetilla kiinnitettävä postikorttikotelo


Rannekello, ilmiselvä tilkkuilijamalli. Ryan Airilta.